– Ikää on kertynyt, muisti pätkii, mutta silti voi rönsyillä villinä ja vapaana nuttu nurin ja onni oikein.

– sanat Seija Mustaneva
– sävellykset Juho Hannikainen
Konsertti kantaesitettiin Kajaanin Runoviikolla 2016 Kajaanipiste 365 –projektin päätösjuhlassa. Konsertti koostuu kahdeksasta sävelletystä runosta. Nuotit löytyvät Kajaanipiste 365 -kirjasta.

– Kaikki ei ole mennyt kuten Strömsöössä, mutta 60 vuotta on ohitettu, huumorin väri vaihtelee ja elämänvaiheet: lapsuus, nuoruus, äitiys, sairaus, mummous, ihmiset ja suhteet, sanat ja kuvat.

Pieni poika puristaa nyrkkiinsä minun mummouteni vihreyden.

Lapsena ymmärsin sanojen lihallisuuden ja että ajatus on sanan siipi, mutta välillä kaikki häipyi kuin tuhka tuuleen…

Kirjastossani ylimmällä hyllyllä istuu Arkkienkeli Oulusta. Huhtikuun noita pitää hänelle seuraa, antaa vertaistukea…

Asteri lypsää koko maailman valakoseksi ja
isä luo sonnan tunkiolle.

Meijän lasten murheet on aivan ilimanaikosia siihen verrattuna, mitä aikuiset on sojan aikaan joutunu kärsiin.
Siksi meijän pittää olla hilijaa.

Televisio ratsasti meille ja Musta ori enstä naapuriin.
Siinä oli silimän ruokaa ja lapsuus veny vielä vähä
niinkö pikkuvelijen henkselit; suolaa, suolaa, enemmän suolaa!

– Eletään 1950-60 -lukua.
– Asioita tarkastellaan 2-12-vuotiaan tytön silmin.

– Esityksen tekstit ovat esikoisteoksesta Läpireikätalo.